Post by Benjamin on Apr 2, 2020 14:23:17 GMT 1
Australian luonto on äärimmäisen monipuolinen, mielenkiintoinen ja kunnioitusta herättävä. Sieltä löytyy vehreitä, kukoistavia metsiä, kuumia aavikkoja, karuja savanneja, paljaita vuoria, syviä meriä sekä betoniviidakkoja. Australian eläimet ovat mukautuneet maastoiltaan vaihteleviin seutuihin ja oppineet selviytymään mitä vaikeimmissakin olosuhteissa.
Eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitseva Australia on ollut erillään muista maanosista noin 45 miljoonaa vuotta. Australian mantereelle on kehittynyt monia eläinmaailman erikoisuuksia. Luontoa ovat muovanneet poikkeuksellinen ilmasto ja pitkään jatkunut maantieteellinen eristyneisyys.
Sää
Australiassa on jo suomesta tuttuun tapaan talvi- sekä kesäkausi, joskin vuodenajat ovat käänteiset niitä verratessa. Australian talvikausi on suomen kesäkuusta elokuuhun, ja kesäkausi kestää joulukuusta helmikuuhun. Kevät on syyskuu-marraskuu ajalla, ja syksy maaliskuusta toukokuuhun.
Yleisenä ajatuksena on, että Australiassa pärjää lyhyillä vaatteilla vuoden ympäri. Sanonta käy, etteivät Australialaiset edes omista pitkiä housuja. Talven aikana lämpötila kuitenkin laskee lähelle nollaa, ja korkeiden vuorien huipuilla lämpötila on pakkasen puolella. Korkeimpien Alppivuorien huiput ovat lumen peitossa vuoden ympäri eikä niillä asu kuin pieni määrä eläimiä, jotka ovat sopeutuneet kylmiin olosuhteisiin esimerkiksi horrostamalla. Talvella lumisade on myös mahdollinen, mutta joka vuonna sitä ei välttämättä tule ollenkaan.
Sateisimpia seutuja ovat rannikot, vaikka sateet pyyhkivät etenkin sadekautena koko maata. Tunnetuin Australia on varmasti armottomasta helteestään, joka voi parhaimmillaan kavuta jopa 40°C asteeseen. Aurinko paistaa yleisesti ottaen vuoden ympäri, myös talvisin. Miellyttävin vuodenaika on varmasti leuto syksy.
Sadekausista luonto kerää vettä varastoon kukoistaakseen kuivan kauden yli, jonka aikana maastopalot ovat harmillisen yleisiä. Esimerkiksi vuonna 2019 alkanut massiivinen maastopalo jatkui vuoden 2020 maaliskuuhun saakka, tehden merkittävää tuhoa niin luonnolle kuin Australian asukkaillekin.
Eläimet
Usein sanotaan, että kaikki Australian eläimet voivat tappaa. Milloin se on krokotiili, käärme tai hämähäkki. Australian eläinkunta onkin äärimmäisen laaja ja siellä voi törmätä mitä erikoisempiin ja kiehtoviin otuksiin.
Muutaman yleisimmän ja tunnetuimman eläimen listatakseni, joita on mahdollista nähdä myös O'Haran ympäristössä;
- Kenguru, etenkin punajättikenguru ja harmaajättikenguru (elinvoimainen)
- Koala (vaaraantunut)
- Vompatti (suhteellisen elinvoimainen)
- Isonauraja (elinvoimainen)
- Papukaijat, etenkin kakadu ja ruusukakadu
- Australianpelikaani (elinvoimainen)
- Vesinokkaeläin (vahdittava)
- Kettukusu (elinvoimainen)
- Emu (elinvoimainen)
- Pussiahma (erittäin uhanalainen)
- Liito-oravat sekä sokeriorava (elinvoimaisia)
- Lepakko (elinvoimainen)
- Villisika (elinvoimainen)
- Dingo (vaaraantunut)
- Vesipuhveli (elinvoimainen, villi vesipuhveli erittäin uhanalainen)
- Valaat, etenkin hetulavalaat ja ryhävalaat
- Delfiini (elinvoimainen)
- Merileijona ja hylje
- Dugongi (vaaraantunut)
- Krokotiilit, etenkin suistokrokotiili ja australiankrokotiili (elinvoimainen)
- Merikilpikonna
- Käärme, kuten taipaanit, tiikerikäärmeet ja pytonit.
- Joukko liskoja ja lintuja, joista mainittakoon gekot, agamat, piikkipiru, varaani, skinkit, paratiisilinnut, australiankiipijä sekä kiilapyrstökotka.
- Hait, etenkin härkähai, australiansarvihai, tiikerihai ja valkohait.
- Merihevonen
- Keihäsrausku
Lähteet: yle.fi:n Avara luonto: ihmeellinen Australia, Dundernews.com: Yleistietoa Australiasta, rantapallo.fi: Australian ilmasto, peda.net
Eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitseva Australia on ollut erillään muista maanosista noin 45 miljoonaa vuotta. Australian mantereelle on kehittynyt monia eläinmaailman erikoisuuksia. Luontoa ovat muovanneet poikkeuksellinen ilmasto ja pitkään jatkunut maantieteellinen eristyneisyys.
Sää
Australiassa on jo suomesta tuttuun tapaan talvi- sekä kesäkausi, joskin vuodenajat ovat käänteiset niitä verratessa. Australian talvikausi on suomen kesäkuusta elokuuhun, ja kesäkausi kestää joulukuusta helmikuuhun. Kevät on syyskuu-marraskuu ajalla, ja syksy maaliskuusta toukokuuhun.
Yleisenä ajatuksena on, että Australiassa pärjää lyhyillä vaatteilla vuoden ympäri. Sanonta käy, etteivät Australialaiset edes omista pitkiä housuja. Talven aikana lämpötila kuitenkin laskee lähelle nollaa, ja korkeiden vuorien huipuilla lämpötila on pakkasen puolella. Korkeimpien Alppivuorien huiput ovat lumen peitossa vuoden ympäri eikä niillä asu kuin pieni määrä eläimiä, jotka ovat sopeutuneet kylmiin olosuhteisiin esimerkiksi horrostamalla. Talvella lumisade on myös mahdollinen, mutta joka vuonna sitä ei välttämättä tule ollenkaan.
Sateisimpia seutuja ovat rannikot, vaikka sateet pyyhkivät etenkin sadekautena koko maata. Tunnetuin Australia on varmasti armottomasta helteestään, joka voi parhaimmillaan kavuta jopa 40°C asteeseen. Aurinko paistaa yleisesti ottaen vuoden ympäri, myös talvisin. Miellyttävin vuodenaika on varmasti leuto syksy.
Sadekausista luonto kerää vettä varastoon kukoistaakseen kuivan kauden yli, jonka aikana maastopalot ovat harmillisen yleisiä. Esimerkiksi vuonna 2019 alkanut massiivinen maastopalo jatkui vuoden 2020 maaliskuuhun saakka, tehden merkittävää tuhoa niin luonnolle kuin Australian asukkaillekin.
Eläimet
Usein sanotaan, että kaikki Australian eläimet voivat tappaa. Milloin se on krokotiili, käärme tai hämähäkki. Australian eläinkunta onkin äärimmäisen laaja ja siellä voi törmätä mitä erikoisempiin ja kiehtoviin otuksiin.
Muutaman yleisimmän ja tunnetuimman eläimen listatakseni, joita on mahdollista nähdä myös O'Haran ympäristössä;
- Kenguru, etenkin punajättikenguru ja harmaajättikenguru (elinvoimainen)
- Koala (vaaraantunut)
- Vompatti (suhteellisen elinvoimainen)
- Isonauraja (elinvoimainen)
- Papukaijat, etenkin kakadu ja ruusukakadu
- Australianpelikaani (elinvoimainen)
- Vesinokkaeläin (vahdittava)
- Kettukusu (elinvoimainen)
- Emu (elinvoimainen)
- Pussiahma (erittäin uhanalainen)
- Liito-oravat sekä sokeriorava (elinvoimaisia)
- Lepakko (elinvoimainen)
- Villisika (elinvoimainen)
- Dingo (vaaraantunut)
- Vesipuhveli (elinvoimainen, villi vesipuhveli erittäin uhanalainen)
- Valaat, etenkin hetulavalaat ja ryhävalaat
- Delfiini (elinvoimainen)
- Merileijona ja hylje
- Dugongi (vaaraantunut)
- Krokotiilit, etenkin suistokrokotiili ja australiankrokotiili (elinvoimainen)
- Merikilpikonna
- Käärme, kuten taipaanit, tiikerikäärmeet ja pytonit.
- Joukko liskoja ja lintuja, joista mainittakoon gekot, agamat, piikkipiru, varaani, skinkit, paratiisilinnut, australiankiipijä sekä kiilapyrstökotka.
- Hait, etenkin härkähai, australiansarvihai, tiikerihai ja valkohait.
- Merihevonen
- Keihäsrausku
Lähteet: yle.fi:n Avara luonto: ihmeellinen Australia, Dundernews.com: Yleistietoa Australiasta, rantapallo.fi: Australian ilmasto, peda.net